Heikki Valkama: Pallokala
Tammi, 2017
270 s.
Tämä arvio tulee olemaan väkisinkin hieman puolueellinen, sillä olen erityisen iloinen siitä, että suomalainen on kirjoittanut dekkarin, jonka pahiksia ovat yakuzat. Toisaalta yakuzan rituaaleista gradun tehneenä tulin tahtomattakin lukeneeksi Heikki Valkaman Pallokalaa astetta kriittisemmillä silmillä. Ja on todettava, että Valkamalla on faktat hallussa.
Pallokalan päähenkilö on suomalainen kokki Riku Mäki, joka saa kutsun ulkomaalaisten sarjaan Japanin suurimmassa ja kauneimmassa kokkikilpailussa. Nousevan auringon maassa hän tapaa vanhan ystävänsä Kentan ja saa assistentikseen viehättävän japanilaisnaisen, Shizukan. Tokion välkkyvien valojen maailma, mitä ihmeellisimmät erikoisherkut ja rento baarikulttuuri saavat Rikun pauloihinsa.
Mutta Japanilla on myös toinen puolensa: värikkäästi tatuoidut karskit miehet, jotka saavat erityiskohtelua mutta joista ei voi avoimesti puhua. Eikä Tokion hohto kestä pitkään. Kokkikisa keskeytyy, kun tuomaristo saa myrkytyksen Rikun tarjoamista alkupaloista. Rikua epäillään murhasta, mutta onko todellisena takapiruna maan pahamaineinen alamaailma – yakuza?
Kustantajan lanseeraama "gastodekkari" on osuva termi Pallokalalle. Ruoka & Matka -lehden entisenä päätoimittajana Valkama osaa kuvata monivivahteisesti kulinaarisia yksityskohtia ylellisistä ruokalajeista. Kirjailija tuntee hyvin myös Japanin kulttuuria – ja Luojan kiitos – yakuzan historiaa, sen hierarkkisia suhteita ja rituaaleja.
Riku Mäen hahmolle lämpenin hieman hitaasti, sillä hän vaikutti aluksi varsin tavalliselta, hieman jähmeältä suomalaiselta mieheltä. Rikoskomisario Matsuzaka sai sen sijaan nopeasti sympatiani, sillä stereotyyppisestä japanilaisesta poliisista poiketen hän osaa ajatella laatikon ulkopuolella.
Teoksessa on varsin vähän dialogia suhteessa tapahtumien selostamiseen, mikä vaikeuttaa tarinaan eläytymistä. Yakuzoja hahmoina olisin toivonut kuvailtavan enemmän – ovathan he tatuointeineen, katkottuine sormineen ja omituisine tapoineen herkullisia tarkkailun kohteita, kuin erikoiset ruoka-annokset ikään. Toisaalta on hienoa, että teos ei juutu liikaa aistimaailmaan ja faktatietoon, vaan mukana on myös ripaus huumoria.
Pallokala on raikas tuulahdus modernin, nihilistisen rikoskirjallisuuden keskellä. Jos siis sateinen Helsinki ja tylyt rikospoliisit kyllästyttävät, lähde Riku Mäen matkaan Tokioon huimiin seikkailuihin värien, tuoksujen ja makujen maailmaan!
(Mainittakoon, että Riku Mäki on vauhdissa myös Valkaman uudessa teoksessa, Laserjuuri, joka on ilmestynyt hiljattain.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti