 |
| wikipedia.org |
Kauhu, komedia
Ohjaaja: Brian Yuzna
USA
Vuosi: 1989
Kesto: 99 min
Ikäraja: 18
Elokuvan päähenkilöä, lukiota käyvää Billiä (Billy Warlock) askaruttavat tyypilliset nuorten ongelmat: suosio koulussa, tyttöystävän (Heidi Kozak) miellyttäminen sekä kokemus ulkopuolisuudesta omassa perheessä. Vaikka Billin vanhemmat (Charles Lucia ja Concetta D'Agnese) ovat varakkaita ja takaavat pojalle kaikki materiaaliset tarpeet, ei se korvaa henkistä tukea ja turvallisuuden tunnetta. Sankarimme joutuukin käymään terapeutin (Ben Slack) vastaanotolla outojen ajatuksensa vuoksi. Pikkuhiljaa alkaa kuitenkin selvitä, että kaikki ei olekaan vainoharhaa...
Society pelaa ällöttävyydellä ja menee kirkkaasti häiriintyneimpien näkemieni elokuvien joukkoon. Enpä olisi itse keksinyt, että ylempiluokkaiset, rikkaat ihmiset voisivat kirjaimellisesti imeä alhaisimpiaan ja täten saada heistä voimaa. Kunniavieraana ollut ohjaaja, Brian Yuzna, kertoikin yleisöhaastattelussa saanensa idean ihon sulamisesta elokuvasta Doctor X (1932) sekä omista painajaisistaan. Myös yhteiskunnallinen sanoma oli tarkoituksella taustalla.
Yuznan tuotanto alkoikin kiinnostaa enemmän. Sen verran omituista katsottavaa Society "kumi-ihmisineen" oli, että tuskin muutkaan miehen tekeleet päästävät katsojaa tylsistymään.
 |
| fangoria.com |
Toiminta, kauhu, komedia
Ohjaaja: Takashi Miike
Japani
Vuosi: 2015
Kesto: 125 min
Ikäraja: 16
Yakuza Apocalypse oli yksi niistä elokuvista, joita eniten odotin. Tekeillä oleva graduni käsittelee näet Japanin järjestäytyneiden rikollisryhmien rituaaleja. Tämä elokuva ei tosin niinkään käsittele rituaaleja kuin sitä, että millainen maailmasta tulisi, jos kaikki hiljalleen muuttuisivat yakuzoiksi. Tai vampyyreiksi. Tai toisin sanoen yakuza-vampyyreiksi.
Kun nuoren yakuzan, Kagayaman (Hayato Ichihara) rehti, vanhan koulukunnan pomo Genyo Kamiura (Lily Frankie) tekee kuolemaa kilpailevien jengiläisten silpomana, antaa tämä uskolliselle alaiselleen mahtavat voimansa. Kagayama muuttuu vampyyriksi, mutta pystykään hallitsemaan uusia kykyjään, vaan käy – yakuzan ihanteiden vastaisesti – viattomien siviilien kimppuun. Ketjureaktion myötä kaupunki on pian täynnä hänen kaltaisiaan "yakuza-vampyyreitä".
Vihollisryhmä saa pian tietää asiasta, ja lähettää ylivoimaisen taistelijan, Kaeru-kunin Kagayaman kimppuun. Ja tästä elokuvan parhaat ja hauskimmat palat alkavatkin. Kuka voisi vastustaa sammakkopukuista kungfu-mestaria, joka ei näytä kuolevan millään, ja kykenee kaamealla tuijotuksellaan pysäyttämään vastustajansa? Elokuvassa riittääkin rutkasti mäiskettä ja outoa huumoria. Selkeä ja yhtenäinen kokonaisuus se ei ole, vaan pikemminkin joukko lyhyitä, irrallisia ja räikeitä kohtauksia.
Kun nuoren yakuzan, Kagayaman (Hayato Ichihara) rehti, vanhan koulukunnan pomo Genyo Kamiura (Lily Frankie) tekee kuolemaa kilpailevien jengiläisten silpomana, antaa tämä uskolliselle alaiselleen mahtavat voimansa. Kagayama muuttuu vampyyriksi, mutta pystykään hallitsemaan uusia kykyjään, vaan käy – yakuzan ihanteiden vastaisesti – viattomien siviilien kimppuun. Ketjureaktion myötä kaupunki on pian täynnä hänen kaltaisiaan "yakuza-vampyyreitä".
Vihollisryhmä saa pian tietää asiasta, ja lähettää ylivoimaisen taistelijan, Kaeru-kunin Kagayaman kimppuun. Ja tästä elokuvan parhaat ja hauskimmat palat alkavatkin. Kuka voisi vastustaa sammakkopukuista kungfu-mestaria, joka ei näytä kuolevan millään, ja kykenee kaamealla tuijotuksellaan pysäyttämään vastustajansa? Elokuvassa riittääkin rutkasti mäiskettä ja outoa huumoria. Selkeä ja yhtenäinen kokonaisuus se ei ole, vaan pikemminkin joukko lyhyitä, irrallisia ja räikeitä kohtauksia.
 |
| Tappeleva sammakko – ja hauskuus taattu! |
Aiheesta olisi voinut lypsää enemmänkin yakuza-aiheista huumoria, ohjaaja Takashi Miikeltä kun se on ennenkin näyttänyt sujuvan (ks. esim. Ichi the Killer). Kungfu-sammakoineen Yakuza Apocalypse on toki hauskaa ajanvietettä japanilaisten omituisuuksien ystäville.
Muistonäytökset
Perjantaina Night Visions omisti kaksi näytöstä tänä vuonna menehtyneille kauhusankareille: näyttelijä Christopher Leelle ja ohjaaja Wes Cravenille. Elokuvat keräsivätkin runsaasti yleisöä, eikä ihme, sillä molemmat ovat ehdottomia klassikkoja. |
| wikipedia.org |
Kauhu
Ohjaaja: Terence Fisher
Iso-Britannia
Vuosi: 1958
Kesto: 82 min
Ikäraja: 16
Horror of Dracula perustuu nimensä mukaisesti Bram Stokerin upeaan menestyromaaniin Dracula (1897). Pahaa-aavistamaton Jonathan Harker (John Van Eyssen) saapuu kreivi Draculan (Christopher Lee) linnaan työskennelläkseen hänelle kirjastonhoitajana. Pian hän kuitenkin tajuaa joutuneensa kreivin panttivangiksi ja vampyyrinaisen (Valerie Gaunt) pauloihin. Dr. Van Helsing (Peter Cushing) pääsee onneksi selville ystävänsä ahdingosta, mutta pystyykö hän pysäyttämään Draculan, kun vaaraan joutuu erityisesti Jonathanin morsian Lucy (Carol Marsh)?
Elokuva ei täysin noudata kirjan juonta, mikä ei sinänsä ole negatiivinen asia. Jäin kuitenkin kaipaamaan Minan (Melissa Stribling) alkuperäisen tarinan mukaista aktiivista roolia. Romaanista tuttua hyytävää ilmapiiriä leffa ei myöskään kykene vangitsemaan samalla tavalla kuin esimerkiksi Nosferatu-elokuvat.
Vaikka Horror of Draculasta ei tulekaan suosikkiani Dracula-filmatisoinneista, kantaa Leen karismaattinen kreivi elokuvassa pitkälle. Draculan maailma esitetään synkkänä, absoluuttisena pahuutena, jota vastaan taisteleminen ei ole helppoa monenkaan miehen voimin.
Elokuva ei täysin noudata kirjan juonta, mikä ei sinänsä ole negatiivinen asia. Jäin kuitenkin kaipaamaan Minan (Melissa Stribling) alkuperäisen tarinan mukaista aktiivista roolia. Romaanista tuttua hyytävää ilmapiiriä leffa ei myöskään kykene vangitsemaan samalla tavalla kuin esimerkiksi Nosferatu-elokuvat.
Vaikka Horror of Draculasta ei tulekaan suosikkiani Dracula-filmatisoinneista, kantaa Leen karismaattinen kreivi elokuvassa pitkälle. Draculan maailma esitetään synkkänä, absoluuttisena pahuutena, jota vastaan taisteleminen ei ole helppoa monenkaan miehen voimin.
A Nightmare on Elm Street
Kauhu
Ohjaaja: Wes Craven
USA
Vuosi: 1984
Kesto: 91 min
Ikäraja: 16
A Nightmare on Elm Street on yksi kaikkien aikojen suosikkikauhuistani. Käsitteleehän elokuva jo itsessään pelottavia kokemuksia: painajaisunia. Tarinassa painajaiset vain sattuvat olevaan tulevaan osaksi todellista maailmaa, kun kuollut sarjamurhaaja Fred Krueger (Robert Englund) palaa vainoamaan nuoria uhreja heidän unissaan.
Kun teini-ikäinen Nancy Thompson (Heather Langenkamp) tajuaa, että hänen ystäviensä kuolemien taustalla on sama veitsikäsi, joka on häntä itseäänkin unissa ahdistellut, ryhtyy sankaritar tositoimiin tätä pahan ilmentymää vastaan. Harmi vain, etteivät vanhemmat (John Saxon ja Ronee Blakley) usko tytärtään – olivathan he itse aikoinaan tappamassa Kruegeria.
Vaikka A Nightmare on Elm Street on muuttunut vuosien kuluessa pelottavasta pikemminkin huvittavasti, ei sen hohto ole kadonnut. Esimerkiksi kohtaus, jossa näkymätön Krueger rahaa veristä Tinaa (Amanda Wyss) kattoa pitkin, on valkokankaalla vaikuttava näky. Vaikka olin nähnyt elokuvan monta kertaa, tuntui siitä irtoavan vielä uusia asioita. Jatko-osat eivät lopulta yltäneet tämän alkuperäisen tasolle, mutta onhan Freddy jo sellainen kulttihahmo, että Elm Street -elokuvat keräävät faneja vielä tänäkin päivänä.
Kun teini-ikäinen Nancy Thompson (Heather Langenkamp) tajuaa, että hänen ystäviensä kuolemien taustalla on sama veitsikäsi, joka on häntä itseäänkin unissa ahdistellut, ryhtyy sankaritar tositoimiin tätä pahan ilmentymää vastaan. Harmi vain, etteivät vanhemmat (John Saxon ja Ronee Blakley) usko tytärtään – olivathan he itse aikoinaan tappamassa Kruegeria.
Vaikka A Nightmare on Elm Street on muuttunut vuosien kuluessa pelottavasta pikemminkin huvittavasti, ei sen hohto ole kadonnut. Esimerkiksi kohtaus, jossa näkymätön Krueger rahaa veristä Tinaa (Amanda Wyss) kattoa pitkin, on valkokankaalla vaikuttava näky. Vaikka olin nähnyt elokuvan monta kertaa, tuntui siitä irtoavan vielä uusia asioita. Jatko-osat eivät lopulta yltäneet tämän alkuperäisen tasolle, mutta onhan Freddy jo sellainen kulttihahmo, että Elm Street -elokuvat keräävät faneja vielä tänäkin päivänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti