Hämyinen nahkahousuklubi

Amazon.com

Sarjakuva-arvio: Kick-Ass
Alkuteos: Kick-Ass
Mark Millar (käskirjoitus)
John Romita Jr. (kuvitus)
suom. Leena Hyttinen & Antti Koivumäki
Egmont, 2013
202 s.

Mark Millarin käsikirjoittama ja John Romita Jr:n piirtämä Kick-Ass kertoo teini-ikäisestä Dave Lizewskistä. Pojan varsin yksinkertainen elämä pyörii koulun, nörttikavereiden, tyttöhaaveiden ja sarjakuvien ympärillä. Äiti on kuollut, yksinhuoltajaisä paiskii yötöissä. Mahtaa olla tylsää ja yksinäistä!

Mutta elämä saa dramaattisen käänteen, kun poika päättää ryhtyä esikuviensa mukaiseksi supersankariksi − huolimatta alalle asianmukaisten ominaispiirteiden, kuten traumaattisten lapsuusmuistojen tai poliittisen agendan puutteesta. Alku ei mene ihan suunnitelmien mukaan, mutta Dave ei anna periksi, ja pian hänestä tuleekin oikea nettisensaatio. Alter ego saa kohun myötä joukon omaperäisiä faneja − ja nimen Kick-Ass.

Mutta jääkö sankarimme pelkäksi kissanpelastajaksi, vai onko hänestä kaatamaan kovan luokan gangstereita? Pakka sekoittuu entisestään, kun kuvioon astuu muitakin naamiotyyppejä: Big Daddy, Hit-Girl ja Red Mist. Onkohan heihin edes luottamista...

Hit-Girl dominoi Millarin ja Romitan Kick-Assissä. (Kuva)

En olisi alkujaan uskonut pitäväni Kick-Assistä, mutta tarina on yllättävän koukuttava. Päähenkilön kömpelyys ja tyhmänrohkeus herättävät juuri sopivasti sekä myötähäpeää että sympatiaa. Show'n näyttää silti varastavan Hit-Girl, 10-vuotias tyttö, jonka oma isä (Big Daddy hilpeine oikeistolaisine sutkautuksineen) on kouluttanut taistelemaan. Eipä ihme, että hahmosta on ilmestynyt oma spin-off−sarjakuvansa. 

Kenties huomiota herättävin piirre Kick-Assissä on väkivalta: Veri roiskuu ja silmät pulpahtelevat kuopistaan häpeämättömään tahtiin. Jos mäiske ei kammota, niin suosittelen lukemaan. Eikä tarvitse olla supersankarifani tästä nauttiakseen, päinvastoin: Kick-Ass jos mikä irvailee estoitta sukkahousuhyypiöille. 

Muistakaamme kuitenkin, että totuus on tarua ihmeellisempää.